Curiosity = Valttikorttina Uteliaisuus

Utelias ja jämpti, 23-vuotias laatusektorin asiantuntija. Olen tuotantotalouden KTK, maatilan lapsi ja kiipeilijä, joka motivoituu haasteista. Aloitin urani ABB:llä vuonna 2018 kokoonpanossa 160–250 runkokokoisten moottorien liitännässä. Kesällä 2019 pääsin mukaan After Sales -tiimiin ratkomaan takuutapauksia paikallisella tasolla ja syksyllä 2020 siirryin parantamaan laatua globaalilla sektorilla. Kesän jälkeen ohjelmassa on Pro Gradu -tutkielman kirjoittaminen ABB:lle. Sitten tavoitteena onkin jo päästä starttaamaan uudenlainen elämänvaihe, jossa koulun sijasta pääpaino on työskentelyllä – toivottavasti edelleen saman ”joukkueen” väreissä!

Uteliaisuudella on – tai on ainakin ennen ollut – jostain syystä huono maine. Varhaisnuoruudessani häpesin uteliaisuuttani. Salkkarit olivat 2000-luvun alussa kovassa huudossa ja ajattelin toisen nimeni ‘Ulla’ olevan suoraan Taalasmaan suvusta johdettu kirous. Ajan myötä ymmärsin sen olevan valttikortti. Ymmärsin sen olevan suurempi valttikortti kuin yksikään arvosana, kurssi, titteli tai rivi CV:ssä.

Kun vanhenemme, kadotamme uteliaisuutemme. Lopetamme kysymysten esittämisen, koska opimme, että se saa meidät näyttämään tyhmiltä. Lopetamme itsemme asettamisen tilanteisiin, joissa olemme avoimia epävarmuudelle – ja siten haavoittuvia. Uteliaisuus on halua etsiä, selvittää ja tietää asioita. Se ei aina tarkoita naapureita urkkivaa Ulla Taalasmaata.

Lähde: Menestymisen taito -blogi – Uteliaisuus on vahvuus.

Minulle uteliaisuus merkitsee mahdollisuuksia – uusia avoimia ovia. Uteliaisuus merkitsee oivalluksia, syvempää oppimista ja ymmärtämistä sekä asian tekemistä paremmalla tai tehokkaammalla tavalla (ehkä myös tarpeettoman tekemättä jättämistä).

Miten arvo sitten näkyy arjessani ABB:llä? Uteliaisuuden avulla ymmärrän asioiden syy-seuraussuhteita. Löydän parempia ja tehokkaampia tapoja tehdä asioita. Uteliaisuuden avulla on vaivatonta löytää ystäviä: spontaani uteliaisuus yhdistävää asiaa kohtaan on turvallinen tapa rikkoa näkymätön muuri ja tutustua erilaisten ihmisten kanssa. Uteliaisuus tarkoittaa myös “kyllä” sanan käyttöä. Tavoite ei ole, että kaikkeen tulisi sanoa kyllä ja lopputuloksena löytää itsensä loppuun palamisen partaalta. Sen sijaan on arvokasta ajoittain sanoa kyllä tilanteessa, jossa lähtökohtaisesti oli kieltäytymässä. Usein puhutaan “mukavuusalueelta poistumisesta”. Vastenmielisen epämukavuusalueella olemisen sijaan voisi pikemminkin puhua oman mukavuusalueen laajentamisesta.

Uteliaisuus ja rohkeus kulkevat hyvin vahvasti käsi kädessä. Jos olet utelias, mutta sinulla ei ole rohkeutta kysyä, ei uteliaisuus luo minkäänlaista lisäarvoa. Yhtä lailla, vaikka olisit miten rohkea, mutta et ole utelias ympärilläsi tapahtuvista asioista, jää moni mielenkiintoinen syy-seuraussuhde tai kokonaisuus oivaltamatta. Kun ”aikuisuus” tahtoo välillä ottaa ihmisestä vallan ja kieltää olemasta utelias vältellessään haavoittuvuutta, esitän itselleni kaksi kysymystä: ”Jos mokaan, kuolenko?” sekä ”Jos mokaan, menetänkö ystävän?”. Kysymykset asettavat mahdollisen mokan vakavuuden mittasuhteisiin. Toistaiseksi en ole kuollut, enkä menettänyt ystävääni.

Tuotannossa käsillä työskennellessä oppiminen oli nopeaa, ja oppimiselta vapautuneen aivokapasiteetin luonnollinen käyttökohde olikin miksi-kysymyksien esittäminen. Nuorena kesätyöntekijänä taistelin pääni sisällä, onko riittävä luottamus rakennettu vakituisten työntekijöiden kanssa, jotta uteliaisuus nähtäisiin positiivisena asiana, eikä tyhmyytenä. Samalla ajattelin, että aktiivinen miksi-kysymysten esittäminen voisi toimia loistavana luottamuksen rakentajana. Lopputulos oli omassa työhistoriassani täysin uniikki trainee-kesä, jonka aikana tiimistämme muodostui todella tiivis. Uskon, että uteliaisuudellani ja rohkeudellani oli vahva vaikutus siihen, että koin työhön perehdyttämisen olleen laadukkainta mitä minulle on ikinä tarjottu.

After Salesissa, toimistoon siirtyessä tiettyjä asioita saattoi tehdä liukuhihnatyyppisesti – ja sitä se varmasti alussa olikin. Kuitenkin, kun toiminnot alkavat rutinoitua ja jälleen aivokapasiteettia vapautua, oli miksi-kysymysten aika: ”Olen klikkaillut näitä painikkeita nyt kuukauden verran tässä järjestyksessä. Miksi?”. Uteliaisuus saattaa paljastaa epäkohtia: miksi jokin asia tehdään näin? Tehdäänkö asia näin siksi, että se nyt vain on aina tehty näin? Voisiko asian ehkä tehdä uudella, paremmalla tavalla? Uteliaisuus onkin oiva voimavara jatkuvan parantamisen polulla, joka ohjaa tekemistä ABB:lläkin.

Kuten aina, tässäkin kontekstissa kolikolla on kääntöpuolensa: uteliaisuus haastaa keskittymisen ja täten myös tehokkuuden. Toisaalta pääpolulta poikkeaminen saattaa joskus olla yllättävän arvokasta – niin arjessa kuin työelämässäkin. Walt Disneyn sanoin; ”uteliaisuus johtaa meidät jatkuvasti uusille poluille”. Ilman uteliasta elämänasennettani olisi moni asia jäänyt tekemättä, näkemättä ja kokematta. Lisäksi monta ystävää olisi jäänyt saamatta.

Uteliaisuus on rikkaus. Uteliaisuus mahdollistaa uniikin osaamisen. Albert Einsteinin sanoin: ”En ole erityisen lahjakas, olen vain intohimoisen utelias.” Tällä intohimoisen uteliaalla asenteella voimme ABB:lla saavuttaa rajoja rikkovia innovaatioita.

Kategoriat and Avainsanat
Tietoja kirjoittajasta

Petra Hakoniemi

Työskentelen opintojeni ohella globaalien laatuasioiden parissa IEC LV Motors and Generators -divisioonassa. Teen paljon laatuun liittyvää tutkimustyötä globaalista näkökulmasta, esimerkiksi datan koostamista, käsittelyä ja analysointia, tulosten raportointia erilaisilla ohjelmilla sekä tarvittaessa organisoin jatkotoimenpiteitä. ABB:llä olen työskennellyt vuodesta 2018 lähtien: ensin tuotannossa, sitten paikallisen yksikön After Salesissa ja syksystä 2020 nykyisessä positiossa. Opiskelen kauppatieteitä Vaasan yliopistolla pääaineenani industrial management – ja tulevan syksyn projekti onkin gradun kirjoittaminen ABB:lle! Olen saanut ABB:lta valtavasti arvokasta käytännön kokemusta sekä sitäkin arvokkaampia verkostoja. Innolla odotan, mitä tulevaisuus tuo valmistumisen jälkeen tullessaan!
Kommentoi