Verkkojen miljardiremontti älykkäästi

Säävarman sähköverkon hintalappu on yli 8 miljardia euroa. Miten varmistetaan rahoille paras mahdollinen vastine? Tekemällä investointi älykkäästi.

Energiaviraston keräämien tietojen mukaan säävarman sähköverkon rakentaminen tulee vaatimaan yli 8 miljardin euron investoinnit vuodesta 2014 vuoteen 2028 mennessä. Miljardiremontin tavoite on nyky-yhteiskunnan kannalta perusteltu: varmistaa, että asemakaava-alueen asukkaat eivät joudu kärsimään yli kuuden tunnin sähkönjakelun keskeytyksestä sääolosuhteista riippumatta.

Miljardilaskun maksajina ovat lopulta sähköverkon asiakkaat, jotka maksavat verkkoyhtiön pääomakulut osana verkkomaksuaan. Sähköverkon asiakas voi siis pohtia onko kyseessä tarpeellinen investointi ja palveleeko investointi tulevien vuosien tai vuosikymmenten tarpeita. Millä varmistetaan rahoille paras mahdollinen vastine?

Yhteiskunta muuttuu entistä riippuvaisemmaksi sähköstä, joten voimme olettaa, että sähkönjakelun keskeytyksestä aiheutunutta rahallista haittaa kuvaavat KAH-arvot nousevat ajan myötä. KAH-arvo määräytyy luonnollisesti sen mukaisesti, koskeeko keskeytys kaupunkien ydinkeskustoja tai maaseutua tai jotain siltä väliltä. Professori Jarmo Partanen toteaa ministeri Tiilikaiselle 29.11.2018 luovuttamassaan raportissa, että sähkön lähes keskeytymätön saanti on nyt ja tulevina vuosikymmeninä osa digitaalisen, hiilivapaan yhteiskunnan peruspilareita. Sähkömarkkinalaki ja sen toimeenpaneva viranomainen Energiavirasto ovat huomioineet tämän näkökulman varmistaakseen, että miljardi-investoinnit kohdistuvat oikein. Sähköverkkoinvestoinneilla on siis tarkoitus välttää kustannuksia, jotka kohdistuvat yhteiskunnalle sähkökatkoksista. Monen verkkoyhtiön osalta investoinnit etenevät jo hyvällä vauhdilla ja hyödyt huomattiin jo alkuvuoden Aapeli-myrskyn aikana siten, että keskeytyksiä oli vähemmän kuin vastaavissa myrskyissä aiemmin.

Voidaanko sama käyttövarmuus saavuttaa pienemmillä investoinneilla? Tätä kysymystä ei mielestäni ole vielä riittävästi selvitetty. Nykykäsityksen mukaan verkkoremontti on pääasiassa maarakennustyötä, jossa ilmajohdot korvataan maakaapeleilla. Voidaanko maakaapelointia osittain korvata investoinneiltaan edullisemman automaation avulla ja silti saavuttaa samat tavoitteet? Tämän olemme osoittaneet Sundomin älyverkkohankkeessa, jossa yhdessä Vaasan Sähköverkon ja Vaasan Yliopiston kanssa pureutuneet asiaan sekä teoreettisesti että empiirisesti käytännön pilotin avulla. Sundomin alue Vaasan lähistöllä edustaa verkkoremontin haasteita parhaimmillaan, koska alueelta löytyy pieniä asemakaava-alueita, joiden sähkönsyöttö tulee sähköasemilta, jotka sijaitsevat näiden asemakaava-alueiden ulkopuolella.

Mitä voimme odottaa sähköverkolta miljardiremontin jälkeen? Vaikka maan alla oleva sähköverkko ei ole haavoittuvainen sääilmiöistä, niin vikoja siinäkin tulee olemaan. Miten löydetään kymmeniä kilometrejä maan alla kulkevasta maakaapelista vikapaikat ja miten vikapaikat voidaan nopeasti ja jopa ennakoivasti eristää, jotta keskeytykset minimoidaan? Ratkaisuja tähän on jälleen haettava modernin automaation ja verkon suojausteknologian avulla. Käytäntö on osoittanut, että joka kolmas tai neljäs muuntamo kannattaa varustaa modernilla automaatiolla ja vianhallintaa tukevalla laitteistolla.

Käyttääkö yhteiskunta sähköverkkoa tulevaisuudessa samalla tavalla kuin tänään? Sitähän emme voi varmuudella tietää, mutta sen tiedämme, että kuluttajakäyttäytyminen voi tulevaisuudessa muuttua radikaalisti. Pienimuotoisen aurinkosähkön räjähdysmäinen kasvu Saksassa ja sähköautojen voimakas kasvu Oslon seudulla ovat esimerkkejä muutoksista, jotka tapahtuvat huomattavasti nopeammin kuin sähköverkon kehitys. Onko Suomen sähköverkko valmis sopeutumaan tämän kaltaisiin nopeisiin muutoksiin verkkoremontin jälkeen? Vastaus on ei, ellei nyt investointivaiheessa huomioida, että verkko tulee samalla rakentaa älykkääksi.

Itse toivoisin, että voisimme puhua älykkäästä miljardi-investoinnista, joka euromääräisesti ei ole yhtään sen isompi kuin perinteisen kaavan mukaan tehty investointi. Luultavasti se olisi jopa pienempi. Varmistamalla verkon älykkyys varmistetaan myös tulevien sukupolvien tarpeet käyttää sähköverkkoa luotettavasti, energiatehokkaasti ja päästöttömästi.

Blogikirjoitus on alunperin julkaistu 3.2.2015. Kirjoitusta päivitetty 22.1.2019.

Kategoriat and Avainsanat
Tietoja kirjoittajasta

Dick Kronman

Vastaan Suomen ABB:llä älyverkkoliiketoiminnan kehityksestä. ABB:llä olen työskennellyt jo neljännesvuosisadan ja siten kokenut yhtymän koko tähänastisen elinkaaren sähkönjakeluautomaation teknologioiden ja liiketoiminnan johtotehtävien näkökulmasta. Verkostoautomaatio on sähkönjakelussa nopeimmin kehittyvä osa-alue. Innostavaa on se, että saan olla mukana rakentamassa uutta sähkönjakelun ekosysteemiä, joka mahdollistaa hajautetun uusiutuvan tuotannon integroinnin ja parantaa verkon luotettavuutta.
Kommentoi