Back

Voiko Suomen liikenne sähköistyä ilman yhteiskunnan tukea?

Virossa ja Norjassa sähköistä liikennettä on edistetty valtion tuella. Onko sähköisen liikenteen vallankumous Suomessa mahdollista ilman kansallista tukea?

Kattava latausinfrastruktuuri on perusedellytys sähköautojen rekisteröintimäärien kasvulle. Suomessa Valtioneuvosto onkin 26.1. hyväksynyt määrälliset tavoitteet sähköautojen julkiselle latauspisteverkostolle. 250 000 sähköautoa Suomen teillä vuonna 2030 on kunnianhimoinen tavoite ja sen saavuttaminen edellyttää määrätietoisia toimenpiteitä ja resurssien ohjaamista oikealle kiihdytyskaistalle, jonka peruspalikat ovat:

  1. Toimintaympäristöä muokkaavat ohjauskeinot. Uudiskohteisiin tulisi määritellä valtakunnalliset tontinluovutusehdot, jotka velvoittavat siihen, että sähköajoneuvojen latauspiste tulee löytyä 40 prosentista pysäköintipaikkoja. Yhteiskunnan eri toimialoille, kuten valtion virastoihin ja kunnille, tarvittaisiin selkeät hankintaohjeistukset, jotka velvoittavat ajoneuvon hankintahinnan sijaan tarkastelemaan kokonaiskustannusta.
  2. Hintarakenteen ohjauskeinot. Käyttövoima-akku voisi toimia myös palveluna mahdollistaen uudentyyppiset palvelumallit ja tasapainottaen sähköauton ja polttomoottorikäyttöisen auton hankinnan hintavertailua. Sähköautot yleistyisivät myös, mikäli latausta ja akkuja voitaisiin käyttää osana energiamarkkinaa: latauskuormat toimisivat osana kysyntäjoustoa sekä akut energiavarastoina tasapainottamassa sähköverkkoa.
  3. Energia- ja ilmastostrategian ohjauskeinot. Tulisi rakentaa pysyvä liike-elämän ja akateemisen maailman jäsenistä koostuva asiantuntijaverkosto osana 10 vuoden energiaohjelmaa, jossa painopisteenä olisi energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden takaaminen sekä sähköisen liikenteen kiihdytyskaistan luominen. Asiantuntijaverkoston tehtävänä olisi myös seurata, miten päätökset ohjaavat kansallista energiajärjestelmää ja tuottaako panos halutun tuloksen.

Liikenteen sähköistyminen voidaan ajaa kiihdytyskaistalle näillä pienillä toimenpiteillä. Niiden seurauksena ajoneuvokanta uusiutuu nopeammin, ilmanlaatu paranee ja liikenteen meluhaitat ja tuontiöljyriippuvuus pienenevät sekä huoltovarmuus paranee. Ilman kiihdytyskaistaa ja pelkästään markkinaehtoisesti näitä etuja ei tulla saavuttamaan energia- ja ilmastostrategiassa tavoitteeksi asetetun aikarajan puitteissa.

Kun kiihdytyskaista on luotu, voidaan liikenteen sähköistymisen muutoksen nopeuteen vaikuttaa kansallisella ohjelmalla, jossa investointitukea ohjataan esimerkiksi latauspalveluinfraan siten, että latauspalveluasemien sijainti ja toiminnot tuovat mukanaan sekä liikenteelle että energiajärjestelmälle hyötyä, kuten dynaamisesti säädettävää älykästä latauskuormanohjausta ja latausasemille sijoitettujen energiavarastojen mahdollistamaa säätökapasiteettia. Kaikissa edelläkävijämaissa positiivinen kehitys on mahdollistettu erilaisilla määräaikaisilla tukitoimenpiteillä.

Sähkön tuotantomuodot Suomessa ovat enenevässä määrin hiilidioksidivapaita. Kansallisella tasolla voidaan pyrkiä tuotannon korkeaan omavaraisuuteen. Kun suurin osa sähköautoista ladataan yön yli latauksella, jolloin muissa kuormissa on selvä kuoppa, sähkö liikenteen energiamuotona tasapainottaa energiajärjestelmää. Jokainen kilometri kotimaisella sähköllä on sekä ekoteko että askel kohti parempaa tulevaisuutta.

0 Comments

Kommentoi(0)

Puheenaiheena nyt –sivuston keskusteluohjeet

Footer