Sähköautojen matkat pitenevät, mikä muuttuu latauksessa?

Virtapisteen valtakunnallinen sähköautojen latausverkosto on täydentynyt pikalatausasemalla Helsingin Pitäjänmäellä. ABB:n tehdasalueen kupeessa sijaitseva ABB:n uusimman teknologian pikalatausasema soveltuu niin hybridiajoneuvoille kuin täyssähköautoille ja kaikkiin latausstandardeihin.

Oslossa on avattu ”latausasemapuisto”, jossa on samanaikaisessa käytössä kymmeniä latauspalveluasemia sekä energiavarasto.

Vuonna 2020 maailman sähköautokannan arvioidaan olevan 40 miljoonaa. Autoihin ja latausinfrastruktuuriin liittyvät teknologiat ja palvelut kehittyvätkin nyt huimaa vauhtia.

Nykyisin sähköauton latauksessa on käytössä sekä hidas AC-pysäköintilataus vaihtosähköllä autossa olevaa latauslaitetta hyödyntäen että nopea DC-pikalataus auton ulkopuolella olevalla asemalla tasasähköllä. Yhtenä tulevaisuuden skenaariona on, että eurooppalaisten automerkkien käyttämä CCS -pikalatausjärjestelmä (Combined Charging System) tulee käyttöön kaikille sähköautomerkeille Euroopassa.

Kun sähköautojen akkujen kapasiteetti kasvaa noin 20 kWh:sta jopa 60-100 kWh:iin, pitenee pikalatausaika tai lataustehoa pitää vastaavasti nostaa. Nykyinen keskimääräinen pikalatausteho on 50 kW:n tasolla. Sen nostaminen 150 kW:n (High Power Charging, HPC) tasolle tuo energiajärjestelmän kannalta haasteita, koska HPC-palvelun kysyntä ajoittuu tyypillisesti päivän aktiivisimpaan kohtaan, jolloin energiajärjestelmässä on muutoinkin kuormaa.

Yhtenä skenaariona lähitulevaisuudessa onkin latauspalvelutapahtumien ketjuttaminen. Sähköautoilijoille tarjottaville personoiduille lataustapahtumatarjouksille syntyy kehitystarvetta. Kun ne ajoitetaan oikein, ne tasaavat kuormaa ja nostavat samalla asemien käyttöastetta. Suuren lataustehon keskitetyille monilatauksille voidaan edellyttää paikallista energiavarastoa, jonka kapasiteetti on megawattitunnin tasoa. Esimerkiksi Oslon lähelle on avattu syyskuussa nykyisillä lataustavoilla toteutettu ”latausasemapuisto”, jossa on samanaikaisessa käytössä kymmeniä latauspalveluasemia sekä energiavarasto. Kehitys tulee etenemään tähän suuntaan, koska joissakin kohteissa sähköverkon vahvistaminen voi olla energiavarastoa kalliimpi ratkaisu.

Osa isoista automerkeistä on jo julkistanut aikataulun latausteholtaan 150 kW:n voimalinjalle. Näissä sähköautoissa tulee olemaan on-board-konvertteri, mikä tekee niistä yhteensopivan nykyiseen 50 kW:n pikalatausverkostoon. Näinollen ei ole tarvetta odottaa teknologian kehittymistä, vaan sekä nykyinen sähköajoneuvokanta että tulevat uudet sähköautomallit pystyvät hyödyntämään seuraavat 10 vuotta nykyistä latausverkostoa, kunhan asemien ylläpitohuolto hoidetaan asianmukaisesti.

Suomen henkilöautojen keski-ikä on yli 10 vuotta ja päästöt tämän vuoksi korkealla. Auton elinkaaren aikaisesta energiankulutuksesta ja päästöistä 80-90 prosenttia syntyy autoa ajettaessa. Sähkökäytöllä ajettaessa auto on paikallisesti hiilidioksidipäästötön. Autokannan uusiutumisen kannalta Suomen energia- ja liikennepolitiikan olisi järkevää tukea aktiivisesti sähköautojen hankkimista. Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä oikeantyyppiselle kehitykselle olisi linjaus, joka mahdollistaa käyttövoima-akun ostamisen palveluna. Ei kai Suomi jää lähtöviivalle, kun muut maat  kurvailevat jo kaukana sähköisin moottorein? Miten sinä muuttaisit toimintaympäristöä Suomessa?

Kategoriat and Avainsanat
Tietoja kirjoittajasta

Jukka Mäkinen

Toimin ABB:llä tuotepäällikkönä uusiutuviin energioihin liittyvien teknologioiden parissa. Työkenttääni kuuluvat niin sähköinen liikenne kuin uusiutuvat energiamuodotkin. Käytännön työ on erilaisten tuotteisiin ja palveluihin liittyvien tarpeiden selvittämistä, megatrendien seurantaa, eri teknologioiden mahdollisuuksien kartoittamista, markkinointiviestintää ja ratkaisumyyntiä. Työssäni innostavinta ja haastavinta on sen monimuotoisuus.
Kommentoi