Nyt tarvitaan aurinkovoiman jättipilotti Suomeen

Aurinkosähkön kokonaisratkaisujen viennin este on pilottiprojektien puute.

Ensimmäiset megawattikokoluokan aurinkovoimalat ovat jo Suomessakin piirustuslaudalla ja toivottavasti kohta toteutettuina. Muutama vuosi sitten tuskin näin nopeaa kehitystä olisi voinut ennakoida. Mutta mahtuuko Suomeen aurinkoenergiaa ja kestääkö sähköverkko tämän satunnaisen sähkön? Entä onko tässä mitään järkeä?

Huolimatta nopeasta aurinkosähkön lisääntymisestä Suomi on yhä alkutekijöissään aurinkosähkön hyödyntämisessä.  Kriittisiä rajapyykkejä aurinkosähkön tai uusiutuvan suhteellisesta osuudesta ei ole saavutettu eikä ihan heti saavutetakaan. Vertailukohtana voidaan mainita esimerkiksi Saksa ja Espanja. Espanjassa tuulienergian hetkittäinen maksimiteho on saavuttanut 50 prosentin rajan maksimikuukauden energiatuoton ollessa noin 30 prosenttia kuukauden kulutuksesta. Saksassa taas aurinkoenergia-, tuuli-, vesi- ja biomassavoimalat tuottivat eräänä keskipäivänä 87 prosenttia energian kulutuksesta.

Suomessa tilanteen tekee kuitenkin selkeästi helpommin hallittavaksi se, että asennettu uusi kapasiteetti pääasiassa syntyy teollisuuskiinteistöjen ja liiketilojen katoille, joissa kulutus on maksimissaan samaan aikaan aurinkosähkön tuoton kanssa. Lisäksi uusien älytalototeutusten sekä alueellisten älyratkaisujen kanssa voidaan taata uusiutuvan energian maksimaalinen hyödyntäminen paikallisesti rasittamatta verkkoa yli sen sietokyvyn. Älyverkko-osaamisessa ja konkreettisessa pilotoinnissa suomalaiset ovat edelläkävijöitä.

Yksinkertaisuus on kaunista ja edullista. Järkevillä kannustimilla ja ohjaustoimilla taataan aurinkoenergian optimaalinen hyödyntäminen minimoiden monimutkaisten lisäjärjestelmien tarve.

Aurinkosähkön esiinmarssi luo työpaikkoja ja liiketoimintaa, mutta onko siitä vientiin? Yhtenä esimerkkinä on ilman muuta suomalaisen tehoelektroniikan, erityisesti aurinkosähkövaihtosuuntaajien (inverttereiden) kasvava vienti aurinkosähkövoimaloihin. Suomessa kehitetty aurinkosähkövaihtosuuntaajien tuoteperhe on tällä hetkellä maailman johtava invertteri isoissa voimalaitoksissa lähes 4 GW:n (gigawatin) asennetulla kannalla. Aurinkosähköjärjestelmät on toteutettu kuitenkin käyttäen kohtuullisen perinteistä tekniikkaa ja ratkaisuja, samalla lailla kuin 20 vuotta sitten. Suomalaisella mittaroinnin ja langattoman teknologian osaamisella voisi olla annettavaa erikokoisissa aurinkovoimaloissa.

ABB:n tuorein panostus tähän liiketoimintaan, helmikuun alussa käyttöön vihitty aurinkovoimalaboratorio Helsingissä, on osoittanut jo tarpeellisuutensa. Laboratorio on täydessä käytössä ja tukee uuden invertteriteknologian esiinmarssia. ABB:n uusin seuraavan sukupolven 2 MW:n (megawatin)  PVS980-invertteri julkistettiin Intersolar-messuilla Saksassa kesällä ja uutta teknologiaa on tulossa.

Entä mitä seuraavaksi Suomessa tai pitäisikö sanoa Suomesta? Uskon vakaasti, että suomalainen osaava insinöörikunta löytää aurinkoenergian vientimahdollisuudet eikä ole ollenkaan syytä väheksyä kokonaisratkaisujen toimitusmahdollisuuksia. Kokonaisratkaisujen toimittamisen esteenä on kuitenkin referenssien puute, ja tähän kotimaassa tehdyt isot pilotit auttaisivat.

Kategoriat and Avainsanat
Tietoja kirjoittajasta

Jyrki Leppänen

Vastaan ABB:llä aurinkosähkövaihtosuuntaaja-liiketoiminnassa voimalaitoskokoluokan aurinkosähköinverttreiden globaalista tuotehallinnasta. Käytännön työssäni olen hyvin paljon tekemisissä eri puolilla maailmaa olevien paikalliskonttoreidemme ja heidän asiakkaidensa kanssa tuomassa näkemystä ja asiantuntemusta mutta myös etsimässä asiakastarpeita ja saamassa uusia ideoita. Tulin ABB:lle reilut lähes 10 vuotta sitten mukaan pieneen tiimiin käynnistämään ABB:lle aivan uutta liiketoimintaa. Pitkällinen kokemukseni uusista energiatekniikoista ja erityisesti aurinkosähköstä olivat tässä merkittävänä apuna. Käytännössä työni vaihtelee välillä hyvinkin teknisistä asioista, myyntiin ja markkinointiin ja jopa tutkimustakin sivuten. Tekniset yksityiskohdat ovat töiden suola, mutta kyllä kansainvälisessä liiketoiminnassa uudet tuttavuudet ja kulttuurit ovat mielenkiintoinen asia.
Kommentoi