Merituulivoiman pelin paikka

Yli 90 % maailman merituulivoimasta on asennettu Pohjois-Eurooppaan. Meillä ja maailmalla kasvupotentiaali on merkittävä, ja globaali kisa on jo käynnissä.

Merituulivoima on olennainen osa EU:n tavoitteita kasvattaa uusiutuvan tuotannon osuutta energiantuotannosta. Sen kasvunäkymät ovatkin erinomaiset, merellä kun tuulee enemmän ja useammin ja suhteessa maatuuleen pienempi määrä turbiineja tuottaa saman määrän energiaa.

Myös Euroopan ulkopuolella monet maat ovat asettaneet tavoitteekseen kehittää merituulivoimaa, koska se sopii laajamittaiseen tuotantoon lähellä suuria kysynnän keskuksia. Näin vältetään pitkät siirtolinjat. Suurin osa maailman suurista kaupungeista sijaitsee lähellä rannikkoa.

Merituulivoima on varsin uutta tekniikkaa. Ensimmäiset pilotit toteutettiin vasta 1990-luvun alussa. Suomessa on vahvaa merituulivoiman teknologiaosaamista, ja pelin paikka on nyt. Teknologian kehittyessä myös kustannukset laskevat ja merituulivoiman kilpailukyky paranee.

Tämän hetken teknologisia kehitystrendejä ovat tekniikan keveneminen ja puistojen koon kasvu sekä kelluvat rakenteet. Kevyemmän tekniikan avulla rakenteet siirtyvät ja nousevat merelle kilpailukykyisemmin megawattia kohden.

Merituulipuiston keskimääräinen koko vuonna 2015 oli noin 330 megawattia, vuonna 2020 sen arvioidaan olevan 430 megawattia. Keskimääräinen etäisyys rannikosta on 43 kilometriä. Sähköasemien määrä merituulipuistoa kohden kasvaa, kun yhä suuremmat merituulipuistot siirtyvät kauemmas merelle ja syvempiin vesiin. Kelluvia rakenteita kehitetään, ja esimerkiksi Japanissa on testattu jo kelluvaa sähköasemaa.

Tulevaisuudessa on mielenkiintoista nähdä, miten merituulivoima kehittyy Suomessa. ABB tekee yhteistyötä muun muassa Vestaksen kanssa maailman suurimman merituuliturbiinin toteutuksessa ja on mukana Hyötytuuli Oy:n projektissa Porin Tahkoluodossa.

Olisiko tässä Suomellekin nyt pelin paikka?