Näin ratkaistaan triljoonien energiatrilemma

Triljoonien eurojen energiatrilemman ratkaisussa nykyteknologiat eivät riitä, uutta pitää luoda. Tämä on mahdollisuus myös Suomelle.

Globaalin energiayhtälön ratkaiseminen on yrityksille ja valtioille valtava haaste. Kolme merkittävintä haastetta ovat:

  1. Saatavuus: Energia on välttämättömyys. Sen saatavuus on turvattava lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä.
  2. Hinta: Energian kustannus ei saa olla kohtuuton. Energia on tasa-arvokysymys paikallisesti ja globaalisti; ei rikkaiden etuoikeus, vaan pikemminkin jokaisen perusoikeus.
  3. Ympäristövaikutukset: Energia on kysymys ympäristöstä, maapallomme tulevaisuudesta. Nykyinen tapamme käyttää maapallon resursseja, energia mukaan lukien ei ole vielä kestävällä pohjalla.

Tarvitsemme energiaa kaikille ja kaikkialla, kustannuksilla, jotka eivät luo eriarvoisuutta ja maapallon resursseja säästäen.  Nämä kolme ulottuvuutta samaan ongelmaan muodostavat energiatrilemman. Energian tarve on yhä kasvussa, joten pienet viilaukset eivät riitä. Haasteen mittakaava on valtava. Rahalla mitaten se on triljoonien eli tuhansien miljardien eurojen kokoinen.

Energiakysymys on ennen muuta globaali.  Kyse ei ole pelkästään Suomesta, tai edes Euroopasta. Painotukset vaihtelevat maanosittain. Energia on ollut aina poliittinen kysymys ja nyt energia – koko trilemma – on poliittisempi kuin koskaan.  Viisas energiapolitiikka tai energiastrategia on välttämätön ajuri muutoksille.  Toisaalta epäselvä ja ennustamaton politiikka on yksi keskeisistä kestävän energiajärjestelmän rakentamisen esteistä. Siksi on välttämätöntä luoda ymmärrystä ja keskustelua politiikasta, joka toimii. Mielipiteiden rinnalla, ymmärrys välttämättömyydestä ja myös realiteeteista kasvaa.

Keinot energiatrilemman ratkaisuun on identifioitu. WEC:n raportissa on lista toimenpiteistä, joilla muutokset saadaan aikaan. Ympäristötekojen rahoittaminen ja hiilipäästöjen hinnoittelu ovat talouden realismeissa keskeiset tekijät. Toisaalta muutos ei ole mahdollista ilman panostuksia tutkimukseen, tuotekehitykseen ja uusiin innovaatioihin. Nykyteknologia ei riitä.  Panostukset on kohdistettava paitsi tuotantoon myös kulutukseen. Kulutuksessa voitot ovat usein nopeampia ja toteutettavissa kohtuullisella takaisinmaksuajalla.  Suomen vapaaehtoinen teollisuuden energiatehokkuussopimus on raportissa nostettu malliesimerkiksi. Uusin teknologia on myös siirrettävä kehittyviin talouksiin. Ei pelkästään teknologian myynti, vaan myös teknologiaosaamisen siirto paikalliseksi. Tätäkin kehitystä voi seurata sivusta, tai olla sen aktiivinen mahdollistaja.

Teknologiayhtiön näkökulmasta, kiinnostavaa on nimenomaan globaali haaste ja sen ratkaisu. Energian megatrendit ovat mittavat.  Osaltaan, myös Suomen ABB:llä on rooli tämän trilemman ratkaisuissa. Älykkäät sähköverkot, panostukset aurinkovoimateknologiaan, tuulivoimaan ja energian säästöön sekä energiatehokuuteen luovat teknologiapohjaa muutokselle.  Vauhti kiihtyy ja kaikki merkittävät pelurit ovat jo liikkeellä.

 

Kategoriat and Avainsanat
Tietoja kirjoittajasta

Matti Vaattovaara

Toimin ABB.llä myyntijohtajana vastuualueenani Power Grids -divisioona ja keskijännitetuotteet sekä energisektori. Olen ollut ABB:llä vuodesta 2005 lähtien myynnin ja Servicen johtotehtävissä. Aiemmin olen työskennellyt muun muassa liikkeenjohdon konsultoinnissa, sekä kansainvälisissä projektitehtävissä. Koko urani olen päässyt työskentelemään vaativien ja osaavien asiakkaiden kanssa. Koulutukseltani olen tuotantotalouden tohtori Otaniemestä.
Kommentoi