Tuottaako energiatehokkuuspakko tuloksia?

Vuoden alusta voimaan tullut energiatehokkuuslaki velvoittaa isoja yrityksiä. Samalla se mahdollistaa satojen tuhansien vuotuiset säästöt.

Euroopan parlamentin ja neuvoston energiatehokkuusdirektiivi on saatu Suomessa käytäntöön. Kansallinen energiatehokkuuslaki astui voimaan vuoden 2015 alussa. Se velvoittaa suuret yritykset tekemään energiakatselmuksen neljän vuoden välein. Ensimmäiset katselmukset tulee olla tehtynä  5.12.2015.

Energiatehokkuuslaki 1.1.2015:

  • koskee yhtiöitä, joissa on yli 250 työntekijää tai joiden liikevaihto yli 50 miljoonaa euroa ja tase yli 43 miljoonaa euroa
  • energiakatselmus ja kohdekatselmukset suoritettava 4 vuoden välein
  • ensimmäisen energiakatselmuksen määräaika 5.12.2015
  • lain ulkopuolelle jäävät pienet ja keskisuuret yritykset voivat hakea tukea vapaaehtoista energiakatselmusta varten ELY-keskuksilta.

Laki velvoittaa yrityksiä kiinnittämään huomiota energian käyttöönsä sekä etsimään keinoja energiatehokkuuden parantamiseksi. Suurilla yrityksillä on neljä tapaa täyttää lain vaatimukset: ottaa käyttöön sertifioitu ISO 14001 ja Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ+) tai ISO 50001 tai liittyä Energiatehokkuussopimusjärjestelmään ja ottaa Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ+) käyttöön, tai nimetä yritykselle energiakatselmuksesta vastaava henkilö ja suorittaa energiakatselmus sekä tarvittava määrä kohdekatselmuksia.

Sinänsä energiakatselmukset eivät ole uusi asia. Niitä on tehty jo vuodesta 1992 vapaaehtoisuuteen ja energiatehokkuussopimuksiin perustuen. Vapaaehtoisuusperiaate on toiminut markkinaehtoisesti, mutta kaikilta osin ei kuitenkaan toivotulla tavalla. Joillain aloilla katselmuksia on tehty varsin vähän, vaikka saatavilla on ollut valtion tukea ja yritykset selkeästi hyötyvät katselmuksista.

Energiakatselmuksen tavoitteena on tunnistaa merkittävimmät energiatehokkuuden parantamismahdollisuudet ja lisätä yrityksen tietoisuutta energiankäytöstä ja energiakustannuksista. Energiakatselmus koostuu yrityksen energian kulutusprofiilista, riittävästä määrästä kohdekatselmuksia sekä parannusehdotuksesta energiatehokkuuden lisäämiseksi ja suunnitelmasta tulevista kohdekatselmuksista.

Energiakatselmuksesta on usein hyötyä, vaikka yritystä ei olisikaan velvoitettu sitä tekemään. Varsinkin vanhemmista teollisuus- ja voimalaitoksista voi löytyä paljon parannettavaa, sillä ne ovat usein mitoitettu toimimaan nimellisteholla, mutta käytännössä niitä ajetaan suurelta osin osakuormalla  Jo pelkästään historiatietoa analysoimalla yhdistettynä muutaman koeajon tuloksiin voidaan löytää satojen tuhansien vuotuisia säästöpotentiaaleja.

Energialain astuttua voimaan suuret yritykset eivät saa valtion tukea kuten vapaaehtoisuuteen perustuneissa katselmuksissa. Katselmusten tekeminen kuitenkin lisää yritysten tietoisuutta energian kulutuksestaan ja mahdollistaa aidosti kilpailukykyä parantavien energiatehokkuusinvestointien löytymisen. Valtioneuvoston asetus määrittää myös pätevyysvaatimuksia katselmusten tekijöille. Ellei itse halua sitoa resurssejaan, saa katselmuksia ja vastuuhenkilön myös palveluna.

 

Kategoriat and Avainsanat
Tietoja kirjoittajasta

Jari Konttinen

Kehitän ABB:llä palveluja ja ratkaisuja sähköjärjestelmiin, jotta tarjontamme vastaisi entistä paremmin sähköalan tarpeisiin. Pidän työstäni erityisesti sen monipuolisuuden vuoksi. Saan olla mukana ideoinnista konseptin rakentamiseen, myyntiin ja toteutukseen sekä jatkokehitykseen. Kaikkiin vaiheisiin kuuluu oleellisena osana tiimityö asiakkaiden ja ABB:läisten kanssa.
Kommentoi