4 askelta tuulivoiman kasvupyrähdykseen

Suomi pysyy myös tulevaisuudessa tuulivoimateknologian kärjessä kunhan toimintaympäristö on kunnossa. Ratkaisuja tuulivoima-alan kasvuun on jo olemassa.

Valtioneuvoston strategisessa ohjelmassa cleantech-alalle asetetaan kovat tavoitteet. Yritysten yhteenlaskettu cleantech-liikevaihto pitäisi kaksinkertaistaa 50 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä ja samalla synnyttää Suomeen 40 000 uutta työpaikkaa. Suomalainen tuulivoimateollisuus on työllistänyt viime vuosina 2000–3000 henkilöä. Teknologiateollisuuden tuulivoima-alan toimialaryhmän tiekartasta vuosille 2014-2017 löytyy ratkaisuja siihen, miten suomalainen tuulivoimateollisuus saataisiin nousuun ja työllistämään 7000 henkilöä vuoteen 2020 mennessä.

  1. Suomalaisen teknologian laajempi hyödyntäminen

Suomalaista teknologiaa tulisi käyttää nykyistä laajemmin kotimaisten tuulivoimapuistojen rakentamisessa ja näin edistää alan kotimaista teknologiavientiä.

  1. Uusi kannustemekanismi

Pohjoismaisessa sähköpörssissä sähkön markkinahinta on ollut ennätyksellisen matala jo pitkään, ja nykyisellä hintatasolla uutta sähköntuotantokapasiteettia ei rakenneta kannattavasti millään teknologialla. Samaan aikaan pohjoismainen sähköntuotantokapasiteetti vanhenee hyvää vauhtia.

Uusiutuvan energian hyvin liikkeelle lähtenyt rakentaminen tulee varmistaa myös vuoden 2020 jälkeen. Tämä edellyttää, että hallitus ryhtyy valmistelemaan uutta kannustemekanismia. Tällä tulee olemaan myönteinen vaikutus Suomen työllisyys-, teollisuus- ja energiapolitiikkaan samalla kun se luo uusiutuvien energialähteiden investoinneille pitkäjänteisen ja vakaan toimintaympäristön.

  1. Tulevaisuuden tarpeet huomioon koulutuksessa ja tutkimuksessa

Tuulivoima-alan tulevaisuuden tarpeet on otettava huomioon muun muassa koulutuksessa ja toimintaympäristön kehittämisessä. Kansainvälisessä kilpailussa menestyminen edellyttää korkeaa osaamista ja tiivistä yhteistyötä teollisuuden ja tutkimuslaitosten kesken.

  1. Demonstraatiohankkeella uusia ratkaisuja

Globaalisti on edelleen ratkaisematta, miten suuri määrä hajautettua ja vaihtelevaa energiantuotantoa voidaan integroida sähkönsiirtojärjestelmään luotettavasti. Suomella on pitkät perinteet energiasektorilla ja hyvät mahdollisuudet ratkaista tämä haaste yhdistämällä koko energiasektorin osaamisketju. Meillä on toimiva pohjoismainen sähkömarkkinamalli, monimuotoinen sähkön tuotantopaletti, pitkälle kehittynyt sähkönsiirto- ja jakeluverkosto, reaaliaikainen sähkön tuntitehomittaus lähes kaikissa kulutuspisteissä, ajan tasalla oleva energialainsäädäntö ja korkea osaaminen teknillisissä yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa, teollisuudessa sekä energia- ja tietoliikennesektoreilla. Näiden pohjalta ongelma voidaan ratkaista.

Tarvitsisimme demonstraatiohankkeen, jossa kotimainen teollisuus yhdessä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa pääsisi testaamaan uusia ratkaisuja. Tähän kysyntään tuulivoima-alan toimialaryhmä on ollut vastaamassa edistämällä hanketta, jonka tavoitteena on rakentaa Ahvenanmaalle tulevaisuuden energiajärjestelmän mallialue. Hankkeen tavoitteena on luoda sellaiset olosuhteet, jotka energiajärjestelmä ja koko yhteiskunta tulevat tulevaisuudessa kohtaamaan.

Kategoriat and Avainsanat
Tietoja kirjoittajasta

Teijo Kärnä

Toimin ABB:llä liiketoimintakehitysjohtajana vastuualueena tuulivoima ja erityisesti tuuliturbiiniin tulevat generaattorit ja taajuusmuuttajat. ABB:llä olen ollut vuodesta 1998 erilaisissa myyntitehtävissä, joihin myös nykyinen tehtäväni lukeutuu. Olen toiminut tuulivoiman parissa jo toistakymmentä vuotta, ja seurannut läheltä tuulivoiman huikeaa kehitystä ja kasvua maailmalla. Tämä kehitys innostaa ymmärtämään energiatuotantoa kokonaisuutena ja sitä, miten ABB:läisenä voin auttaa kehittämään parempia ratkaisuja tulevien energiahaasteiden ratkaisemiseksi.
Kommentoi