Teollisen internetin vallankumous on korvien välissä

Ihmisten,palveluiden ja esineiden internet mahdollistaa uudet ja ketterät toimintatavat, jotka tuovat monia hyötyjä.Kyse ei ole vain uusista teknologioista.

Kun eilisen ”kaiken ratkaisevia” avainsanoja olivat Big Data ja pilvipalvelut, tänään hypeaallon harjalla ratsastaa teollinen internet ja sen mullistava vaikutus teolliseen toimintaan. Keskustelua leimaa kuitenkin vahva teknologiavetoisuus: maailma paranee ikään kuin itsestään, kun laitteet liitetään internetiin ja tiedot kerätään uutta IT-teknologiaa hyödyntäviin massiivisiin tietovarastoihin. Mutta onko näin?

Itse asiassa teollisen internetin teknologioita on sovellettu laajasti esimerkiksi prosessien automaatiossa ja sähköverkkojen etäoperoinnissa jo vuosikymmeniä. Laitteet, kuten älykkäät suojareleet ja moottorin kierroslukua portaattomasti säätävät taajuusmuuttajat, mittaavat oman tilansa lisäksi ympäröivän maailman ja ohjaamansa prosessin tilaa joka hetki. Kaupallisesti saatavissa oleva teknologiamme mahdollistaa näiden antureiden tuottaman mittatiedon keruun ja varastoinnin tulevaa käyttöä varten jo tänään.

Kun teknologiassa itsessään ei ole sensaatiomaista uutuutta, mikä sitten muuttuu? Missä on vallankumous?

Uutta on asioiden – oli kyseessä sitten laite, järjestelmä tai tuotantoprosessi, näihin liittyvien erilaisten palveluiden ja kokonaisuutta hallitsevien ihmisten aiempaa avoimempi verkottuminen internetin kautta. Joustava tietojen jakaminen eri osapuolten kesken mahdollistaa merkittävästi ketterämmän toiminnan. Hyödyt, joita tällä tavoitellaan eivät sen sijaan ole uusia: edelleen tarvitaan parempaa tuottavuutta, energiatehokkuutta, elinkaarikustannusten optimointia ja turvallisuutta työympäristöön.

Vallankumous on korvien välissä. Uusien toimintamallien käyttöönotossa kaikkein vaikeinta on se, että ne ovat uusia tapoja toimia – ei niinkään muutoksen vaatima tekniikka. Muutosvastarinta on inhimillistä, mutta sen voittaminen on välttämätöntä merkittävien hyötyjen saavuttamiseksi. Esimerkiksi tilaaja-(laite)toimittaja -työnjaot ja teollisen työn luonne muuttuvat, kun perinteisistä arvoketjuista siirrytään yhteistoimintaan ja avoimiin, palveluita hyödyntäviin arvoverkkoihin. Konkreettisena esimerkkinä mahdollisuuksista on ABB:n kytkintehdas Vaasassa, jonka tuottavuus on onnistuttu nostamaan maailman kärkiluokkaan soveltamalla uutta teknologiaa ja uusia toimintamalleja ennakkoluulottomalla tavalla. Samalla tehtaan henkilöstön työhyvinvointi on parantunut työtehtävien muuttuessa mielekkäämmiksi.

Uusien toimintamallien käyttöönotto ei siis ole teknologiasta kiinni eikä mikään estä meitä etenemästä jo tänään. Tehdään yhdessä Suomesta automaation ja verkotettujen, teollisten palveluiden hyödyntämisen mallimaa.

 

 

Kategoriat and Avainsanat
Tietoja kirjoittajasta

Simo Säynevirta

Vastaan Suomen ABB:n digitalisaatiostrategian johtamisesta. Keskeinen tehtäväni on löytää asiakkaidemme tarpeita vastaavat ratkaisut ABB:n ja kumppaneidemme laajasta tarjoamasta ja linkata osaset yhteen ketterästi, digitaalisaation mahdollisuuksia hyödyntäen. ABB:llä olen työskennellyt koko työurani, diplomityön jälkeen olen toiminut erilaisissa tuotehallinnan, markkinoinnin, myynnin ja tuotekehityksen tehtävissä. Työssäni on parasta toimiminen yhdessä osaavien ja innokkaiden ihmisten kanssa ja sovellustemme monipuolisuus. Erityisen innostavaa on olla mukana kehittämässä huipputeknologiaa, jolla on laaja vaikutus tulevaisuuden älykkäisiin järjestelmiin ja elinympäristöömme.
Kommentoi