Liikenne sähköistyy energiapolitiikalla

Eilen liikuin sähköjunalla ja seurasin laivan liittämistä maasähköön. Sähköautoa olen harkinnut. Liikenne sähköistyy Suomessa, kiitos energiapolitiikan.

Energiapolitiikka on ympäristö-, talous-, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Sähköisen liikenteen kehittymisessä ympäristöpolitiikka on ajurina. Päästöt vähenevät, kun vaihdamme polttoaineen öljypitoisista tuotteista sähköön. Ja erityisesti uusiutuviin ja vihreään sähköön, kuten tuuli– tai vesivoimaan.

Mobiilipuhelin on muuttunut 20 vuodessa raahattavasta rintataskumalliin. Sama kehitys tapahtunee sähköautoissa. Energian antava komponentti pienenee 20 vuodessa ja suurin osa autoistamme lienee silloin sähköautoja. Osa niistä saattaa jo ajella ilman kuljettajaa.

Autojen lataustekniikat ovat jo nykypäivää, vaikka varmasti vielä kehittyvät. Viron ja Hollannin latausverkot ovat hyvä esimerkki siitä, että maantieteellisesti pienen alueen latausverkon luominen tapahtuu hetkessä. Tekniikka on olemassa.

Suomen rautateistä puolet on sähköistetty. Uusia sähköistysosuuksia suunnitellaan ja erityisesti Pohjois-Suomi on mielenkiintoinen kaivosteollisuuden ja miksei Jäämerenkin liikenteen vuoksi. Sähköistäminen vaatii infrastruktuurin luomista, mutta oletteko ajatelleet, että junat ja vaunut ovat täynnä sähkötekniikkaa. Sähköveturi on sähköinsinöörin ”unelma” sähkömoottoreineen, muuntajineen ja taajuusmuuttajineen.

Laiva laitetaan sähkötöpseliin satamassa. Miksi? Apumoottorit, jotka tuottavat sähköä laivan tarpeisiin voidaan sammuttaa. Päästöt vähenevät. Samoin melu, joka saattaa haitata satamassa työskenteleviä tai lähellä olevaa asutusta. Sataman omistajan ongelma: Rakentaako satamassa meluaitaa tai maasähköratkaisuja? Kumpi on halvempaa?

Metrossa tai raitiovaunussa matkustaminen on mukavaa. Ainoat epäjatkuvuuskohdat syntyvät kiihdytettäessä ja jarrutettaessa – silloin tuntuu, että kaatuu taakse tai eteenpäin. Kiihdytyksessä juna imaisee sähköenergiaa. Mutta mitä tapahtuu jarrutuksessa? Mihin jarrutusenergia häviää? ja paljonko sitä voidaan hyödyntää? Muutamat junavalmistajat käyttävät sen vaunujen lämmitykseen, mutta sen voi myös laittaa talteen sähkövarastoon. Sähkövarastossa energian voi tarjota vaikkapa häiriöreservimarkkinoille. Muitakin käyttökohteita varastoituneelle energialle löytyy. Junan jarrutusenergiasta saadaan 10 -30 % hyödynnettyä.

Huomasin tutkiessani mielenkiintoisen vertauksen. Seuraan mielelläni aina mitä rakas kilpakumppanimme Ruotsi tekee. Tuulivoimaa on Ruotsissa rakennettu 10 kertaa enemmän. Samoin on tilanne sähköautojen kanssa – niitäkin on 10 kertaa enemmän kuin Suomessa. Onkohan Ruotsilla 10 maailmanmestaruutta lätkässä?

Kategoriat and Avainsanat
Tietoja kirjoittajasta

Juha Muhonen

Toimin myyntijohtajana ABB:llä vastuualueena tuulivoima ja raideliikenne. Työssäni kohtaan mielenkiintoisia asiakkaita ja projekteja. Olen ollut ABB:llä 27 vuotta erilaisissa tehtävissä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Sähköverkon automaatiosta minulla on 20 vuoden kokemus ja näiden vuosien aikana olen käynyt läpi miltei kaikki Suomen sähkölaitokset ja tunnen asiakaskuntamme hyvin. ABB:n tuotteiden, järjestelmien ja palveluiden tuntemuksessa on jatkuvasti kehitettävää, mikä antaa mahdollisuuden viedä uusia asioita omille vastuualueille. Myös kestävän ja sähköisen liikenteen asiat kuuluvat tehtäviini. Nämä tulevat varmasti mullistumaan tulevaisuudessa, joten tekemistä riittää.
Kommentoi