3 tapaa moninkertaistaa sähköautojen määrä Suomessa

Suomen teillä ajaa tällä hetkellä ainoastaan 1000 sähköautoa. Entä jos ajoneuvoveron verokertymät ohjattaisiin sähköautoilijoille veronpalautuksina?

Jos voisimme kurkistaa vuoteen 2050, voisi katukuva olla Suomessakin positiivisella tavalla erilainen. Kadut olisivat väljempiä, kun älykkäiden ja itsestään ohjautuvien sähköautojen rauhallinen virta ruuhkautuisi vain valo-ohjatuissa risteyksissä. Kaduilla liikkuisi henkilökohtaisia ja ryhmäkuljetuspalveluajoneuvoja käyttäviä kansalaisia erilaisia päätelaitteita ja sovelluksia hyödyntäen – liikkuminen palveluna -tyyliin. Uutena ammattiryhmänä toimisivat erilaisten ajoneuvojen hallinta-operaattorit, jotka valvoisivat lataus- ja puhdistusprosesseja autoihin, joissa olisi kuukausimaksullinen käyttöoikeus ja ne tulisivat kutsuttuina haluttuun paikkaan automaattisesti. Liikenteen pakokaasujen poistuttua katukuvasta vuonna 2035, kaupunkikeskustojen teiden yli rakennettujen älykkäiden iZeB-talojen (intelligent Zero energy Building) lasitettujen pihojen alla katuverkosto jatkaisi toimintaansa. Ihan vielä ei olla näin pihkan tuoksuisessa vehreässä katukuvassa, mutta jokaisen uuden sähköauton ja latausaseman ansiosta olemme lähempänä parempaa ja puhtaampaa huomista. Visio on täysin mahdollinen Suomessakin.

1. Julkishallinto suunnannäyttäjäksi

Auton ostoon liittyy paljon tunnepohjaisia vaikuttimia. Sen on Suomessa uudella tapaa kokenut jo 1000 auton ”kilometripylvään” saavuttanut sähköautoilijajoukko – yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Jos kuntien ja kaupunkien oma autokanta ja kuljetuspalvelujen ostaminen perustuisivat sähkökäyttöisten ajoneuvojen käyttövelvoitteeseen palvelukaluston osalta, tilanne olisikin jo aivan toinen. Mikäli kaikissa Suomen 320 kunnassa (joista kaupunkeja 107) ostettaisiin keskimäärin 20 sähköautoa vuodessa, syntyisi siitä kymmenessä vuodessa 20 x 10 x 320 = 64 000 sähköauton armeija, mikä olisi jo askel oikeaan suuntaan.

2. Konkreettiset kannustimet

Tänä päivänä Norja tarjoaa sähköauton hankkijalle useita kannustimia, muun muassa verohelpotuksia. Myös Suomessa voitaisiin hakea aidosti parhaiden käytäntöjen malli ja jatkaa vielä pidemmälle siitä mihin Norjassa on jo päästy. Entä jos Suomessa osa ICE-ajoneuvojen (Internal Combustion Engine = polttomoottori) käyttövoimaveron verokertymistä ohjattaisiin aina vuodenvaihteessa sähköautoilijoille veronpalautuksina? Suomessa olisi myös mahdollista valmistaa täyssähköautoja isojen automerkkien toimesta, kun valittaisiin parametrit oikein. Samalla tuettaisiin paikallisvalmistusta, kuten muissakin EU-maissa.

3. Liikenteen energiapolitiikassa fokus sähköiseen käyttövoimaan

Aurinkosähkössä ollaan saavuttamassa verkkopariteetti, missä tuotetun sähkön hinta on verkkosähkön tasalla. Sähköautojen ”street parity” näyttää sitä vastoin olevan saavuttamattomissa nykyisten liikenne- ja energiapoliittisten linjausten ansiosta. Nykyinen energiajärjestelmä, sähkön siirto- ja jakeluverkosto, pystyy reitittämään käyttövoiman vaikka kaikille yli 2 miljoonalle autolle – vaikka ne olisivat sähkökäyttöisiä tai hybridejä. Millään muulla vaihtoehtoisella energiamuodolla vastaavaa koko maan kattavaa verkostoa ei ole.Tämä tulisi huomioida liikenteen energiapolitiikassa – siinä ajoneuvojen käyttövoimateknologianeutraalisuus ei ole järkevää. Sähkökäyttöisen liikenteen mukanaan tuoman pienhiukkasten, savukaasujen ja melun eliminoitumiselle tulisi myös voida osoittaa europohjainen hyöty. Vertailtaessa liikenteen käyttövoimamuotoja tulisi ottaa huomioon myös niiden erilaisuus. Pitkien etäisyyksien kuljetuspalveluissa, energiatiheydeltään akustoja toistaiseksi paremmilla arvoilla olevat kaasu ja nestepolttoaineet säilynevät vielä jonkin aikaa käyttövoimana, samoin kuin ICE-ajoneuvot.

Näillä toimilla suomalainen katukuva voisi todellisuudessakin näyttää vuonna 2050 alussa kuvaamani kaltaiselta. Mitä mieltä sinä olet?

 

Kategoriat and Avainsanat
Tietoja kirjoittajasta

Jukka Mäkinen

Toimin ABB:llä tuotepäällikkönä uusiutuviin energioihin liittyvien teknologioiden parissa. Työkenttääni kuuluvat niin sähköinen liikenne kuin uusiutuvat energiamuodotkin. Käytännön työ on erilaisten tuotteisiin ja palveluihin liittyvien tarpeiden selvittämistä, megatrendien seurantaa, eri teknologioiden mahdollisuuksien kartoittamista, markkinointiviestintää ja ratkaisumyyntiä. Työssäni innostavinta ja haastavinta on sen monimuotoisuus.
Kommentoi