Millainen yritys menestyy tulevat 100 vuotta?

Sijoittajaguru Warren Buffett uskoo pitkäjänteisyyteen ja puhuu yhtiöistä, jotka ovat olemassa seuraavat 100 vuotta.Miten sellaisen yrityksen voi tunnistaa?

Yksi vastaus saadaan tarkastelemalla Suomen ABB:n historiaa. Yhtiön kehitys, Strömbergin alkujuurilta tähän päivään on kiistatta menestystarina. Kasvu neljän miehen konepajasta yhdeksi Suomen merkittävimmistä teollisuusyrityksistä ja sähkötekniikan tiennäyttäjäksi on ollut huikea.

Gottfrid Strömberg oli oikeaan aikaan, ensimmäisten joukossa liikkeellä uuden ilmiön, sähkön teollisessa hyödyntämisessä. Suomen ensimmäisen tasavirtakoneen Strömberg rakensi jo vuonna 1881 saaden aikaan sähkövalon. Sähkön historiaa tunteville vuosiluku on merkityksellinen. Vuotta myöhemmin Finlaysonin tehdas Tampereella sai oman valaistuksensa, ja vuonna 1882 Edison sai valmiiksi maailman ensimmäisen sähkölaitoksen New Yorkissa.

Strömberg jatkoi alan tutkimusta ja aloitti Suomessa sähkötekniikan opetuksen. Oman yrityksensä hän perusti vuonna 1889. Vähitellen, kiinteistöjen sähkövalaistus yleistyi ja teollisuuden sähköistys eteni. Sähkön vuosisata oli alkanut.

Yhtiön menestyminen ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys. Sähkön alkuaikoina, pieniä sähköliikkeitä syntyi kaikkialle, mutta vain harvat selvisivät. Kilpailu oli kovaa alusta lähtien, ja saksalaiset ja yhdysvaltalaiset yritykset saavuttivat nopeasti alalla hallitsevan aseman ympäri maailman. Strömbergin dynamotehdas ei ollut ainoa alan teollisuusyritys Suomessa, mutta se oli ainoa, joka jäi elämään muutamaa vuotta pidempään.

Strömbergin perustama yritys on myös kokenut markkinoiden huikean kasvun ja monet murrokset. Mukaan mahtuu maailmansotien mukanaan tuomat markkinoiden kasvut ja romahdukset, 1930-luvun lama ja öljykriisit, elektroniikan vallankumous, kansainvälisen kaupan vapautuminen ja lukuisat omistusjärjestelyt.

Uudet megatrendit tuovat kasvun perustan. Sähköistyminen, digitalisoituminen, kaupungistuminen, globalisaatio ja kehittyvät taloudet, vihreät arvot ja resurssitehokkuus ovat jo nykypäivää. Uudet trendit ovat vielä edessä.

Se, että insinööri Strömberg rakensi ensimmäisen tasavirtakoneensa jo ennen yhtiönsä perustamista, on kuvaavaa yhtiön toiminnalle sen alkuajoista lähtien. Ensimmäiset tasavirtamoottorinsa Strömberg valmisti vuonna 1894. Kun teollisuuden suhdannenousu tapahtui 1896 – 97, olivat yhtiön tilauskirjat täynnä. Sama kuvio on toistunut läpi yhtiön historian. Elektroniikan tutkimukseen panostettiin 10 vuotta ennen sen laajamittaista käyttöönottoa. Azipod-ruoripotkurijärjestelmät, generaattorit tuulivoimaan, taajuusmuuttajat ja elektroniset releet kehitettiin ennen kuin niiden markkinat olivat syntyneet.

Teknologiajohtaja ei voi jäädä paikalleen makaamaan. Uutta on luotava etukäteen. Kysynnän muutokset ja uudet megatrendit tuovat kasvun, jos osaaminen ja tuotteet ovat valmiina. Olisi riski rajoittaa innovatiivisuutta.

Myös moni muu perinne on jatkunut läpi historian. Esimerkiksi tuotteiden laatu saatiin edellisvuosisadan vaihteessa uudelle tasolle, kun asiakkaan kolmivuorotyötä tekevien tehtaiden johto halusi nukkua yönsä rauhassa. Henkilöstön osaaminen ymmärrettiin alusta lähtien voimavaraksi ja yhtiö perusti 1930-luvulla nelivuotisen konepajakoulun varmistamaan huippuosaamisen myös jatkossa. Tänä päivänä, oppilaitosyhteistyö on tiivistä.

Asiakkaan arvostaminen, tuotekehitys- ja tutkimusyhteistyö asiakkaiden ja akateemisen maailman kanssa, laadukas tekeminen sekä kyky soveltaa uutta teknologiaa; ne ovat yhtiön DNA:ssa. ABB on kiinteä osa suomalaista yhteiskuntaa. Näissä samoissa resepteissä on ainekset myös tulevaisuuden menestykselle.

Kategoriat and Avainsanat
Tietoja kirjoittajasta

Matti Vaattovaara

Toimin ABB.llä myyntijohtajana vastuualueenani Power Grids -divisioona ja keskijännitetuotteet sekä energisektori. Olen ollut ABB:llä vuodesta 2005 lähtien myynnin ja Servicen johtotehtävissä. Aiemmin olen työskennellyt muun muassa liikkeenjohdon konsultoinnissa, sekä kansainvälisissä projektitehtävissä. Koko urani olen päässyt työskentelemään vaativien ja osaavien asiakkaiden kanssa. Koulutukseltani olen tuotantotalouden tohtori Otaniemestä.
Kommentoi