Positiivisesti varautuneet sähköautot työllistävät

Liikenteen hybridisoitumisella voi olla positiivinen vaikutus työllisyyteen.

Koko maapallolla on yhteinen tavoite: hiukkaspäästöjen ja öljyriippuvuuden vähentäminen. Tavoite voidaan epäilemättä saavuttaa monella eri tapaa, mutta liikenneratkaisujen rajallisten kehitysresurssien hajauttaminen kattamaan valtava kirjo käyttövoimavaihtoehtoja tulee johtamaan siihen, että olemme asian äärellä vielä kymmenen vuoden kuluttuakin.

Suomen teollistuminen on nojannut vahvasti biomassaan ja ylivoimaisesti kattavin jakelun infrastruktuuri on sähkölle ja nestepolttoaineille. Jo yksin työllisyysnäkökumasta  kehitysresursseja tulisi suunnata sinne, missä kotimaisuusaste primääriluonnovaroilla on korkein.

Henkilö- ja pakettiautojen käyttövoimalla on työllistävä vaikutus, kun ne toimivat taajama-alueella sähkökäytöllä. Sähkön tuotannon, siirron ja jakelun infrastruktuurin ylläpito työllistää. Tulevaisuudessa koko energiajärjestelmän ympärivuotinen käyttöaste voi nousta lähelle 100 prosenttia, kun sähköautot ladataan yön yli.

Vastaavasti sähkökäyttöjen yleistyminen hyötyajoneuvoissa ja työkoneissa pitää osaltaan ajoneuvojen valmistavan teollisuuden työpaikat Suomessa. Hybridi- ja sähkökäyttöisten erikoisajoneuvojen pienemmät valmistuserät ovat Suomelle todellinen mahdollisuus. Sopivilla painotuksilla kansallisen tason kehitys voi johtaa uuteen EuroZero-päästöluokitusluokkaan samalla kun raskas kalusto valmistautuu EU:n asettamaan tavoitteeseen päästövapaasta liikenteestä kaupunkikeskustoissa 2050.

Henkilö- ja pakettiautojen latauspalveluverkoston rakentamiseksi haetaan usein mallia edelläkävijämaista Virosta, Hollannista ja Kiinasta. Liikenteen hybridisoituminen, infrastruktuuri ja liiketoimintaympäristöt ovat kuitenkin hyvin erilaisia eri maissa. Keski-Euroopassa julkisia latauspaikkoja tarvitaan, koska mahdollisuutta yön yli lataamiseen ei ole. Suomessa tilanne on toinen. Tämän vuoksi latauspalveluverkoston mitoitusperiaatteita ei sellaisenaan voi siirtää maasta toiseen.

Latauspalveluverkosto Suomessa todennäköisesti perustuukin täydentävään pikalataukseen tai pysäköintilataukseen, joissa molemmissa siirretty sähköenergia on vain osa palvelun sisällöstä. Laskennallisessa mitoituksessa tuleekin suhteuttaa latausverkosto muun muassa tieverkoston pituuden, keskimääräisten etäisyyksien ja ajoneuvotyyppien mukaisesti. Näitä parametrejä ei kaikissa laskelmissa ole huomioitu.

Suomen uudet askelmerkit linjataan Teknologiateollisuuden toukokuisessa vaikuttajafoorumissa ”Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä?”. Mitä mieltä sinä olet?

Kategoriat and Avainsanat
Tietoja kirjoittajasta

Jukka Mäkinen

Toimin ABB:llä tuotepäällikkönä uusiutuviin energioihin liittyvien teknologioiden parissa. Työkenttääni kuuluvat niin sähköinen liikenne kuin uusiutuvat energiamuodotkin. Käytännön työ on erilaisten tuotteisiin ja palveluihin liittyvien tarpeiden selvittämistä, megatrendien seurantaa, eri teknologioiden mahdollisuuksien kartoittamista, markkinointiviestintää ja ratkaisumyyntiä. Työssäni innostavinta ja haastavinta on sen monimuotoisuus.
Kommentoi