Back

Aurinkosähkö tulee, miksi Suomi vikisee?

Maailmalla aurinkosähkömarkkinat ovat rajussa kasvussa, mutta eivät Suomessa. Miksi Suomi vikisee, vaikka toimintaympäristö aurinkosähkölle olisi otollinen.

”Mikäs siinä aurinkosähkömarkkinoiden kasvaessa tukien avulla”, toteaisi pessimisti. Totuus kuitenkin on, että monella markkinalla aurinkosähkö on kilpailukykyistä ilman tukiakin ja näiden markkinoiden määrä kasvaa.

Maailmalta löytyy monia hyviä esimerkkejä projekteista, jotka on toteutettu ilman tukia tai hyvin vähäisellä tuella. Texasin Austinissa paikallinen voimayhtiö ilmoittaa tehneensä 25 vuoden sähkönhankintasopimuksen alle 4 snt/kWh (USD) hintaan 150 MW:n aurinkosähkölaitoksilla. Erityisesti sähkön arvoa nostaa tuoton keskittyminen kulutushuippujen aikaan. Lisäksi sopimus alentaa keskimääräisen sähkön hintaa. Etelä-Afrikassa taas asennetaan muutaman vuoden sisällä yli 1,2 GW aurinkosähköä. Nopea rakennettavuus sekä tuoton hajauttamismahdollisuus lähelle kulutuspaikkoja ovat erityisiä syitä aurinkosähkön suosioon – aurinkosähkön skaalautuvuuden ja monistettavuuden lisäksi. Aurinkosähkö tukee Etelä-Afrikan vanhaa ja haavoittuvaa verkkoa, kun maksimaalinen tuotto ja kulutus ovat samanaikaisia.

Jonkinlaisia insentiivejä aurinkosähkölle kuitenkin tarvitaan, ainakin pienjärjestelmien ollessa kyseessä, koska aurinkosähkön tuotanto on investointipainotteista. ”Polttoainehan” on ilmaista.

Miksi sitten Suomessa on näin vähän aurinkosähköä? Onko syynä pimeä talvi vai säännösten ja ohjeistuksen täsmentymättömyys vai tiedon puute? Vai olisiko taustalla epäilys hajautetun tuotannon sähkön laadusta? Hajautettu tuotanto on lähellä kulutusta, ja sen arvo on erilainen loppukäyttäjälle kuin voimayhtiölle. Aurinkosähköllä on rajapintoja rakennusteollisuuden ja tehokkaan energiankäytön kanssa. Hajautetun tuotannon etujen ja kokonaisuuden hahmottaminen vaatii laajempien intressipiirien yhteistyötä. Tämä näyttää tökkivän Suomessa eniten.

Ihmetystä aiheuttaa myös omaan kulutukseen tuotetun aurinkosähkön energiavero yli 50 kW:n aurinkosähkölaitoksille. Entä jos ilmalämpöpumpun tai LED-lamppujen avulla säästettävää energiaa verotettaisiin?

Toimintaympäristö Suomessa on mitä otollisin aurinkosähkön laajempaan hyödyntämiseen. Maksukykyisiä ja ympäristötietoisia asiakkaita on. Sähköverkko on vakaa ja hyvä. Kova sähkönkulutus erityisesti päiväsaikaan istuu hyvin aurinkosähkölle. Lisäksi lämmitysenergian kulutuksen pienentyminen uudessa rakennuskannassa pienentää ikuisen talvi-kortin merkitystä.

Kuvittele, että saisit hankittua investointihintaan 1500 €/kW oman 1 kW:n aurinkosähköjärjestelmän. Järjestelmä tuottaisi 900 kWh/kW vuodessa ja elinikänsä aikana ilman tuskaa huolettomasti 22000 kWh (25 vuotta). Tekniikka on täällä ja hinnatkin Suomessa jo lähellä muun Euroopan tasoa. Nyt on aika saada kotimarkkinat liikkeelle!

4 Comments

Kommentoi(4)

Puheenaiheena nyt –sivuston keskusteluohjeet
  • Markku Tahkokorpi

    Jos pientuottajan aurinkosähkö todella olisi energiaverotonta alle 50 kVA:n laitoksissa Suomessa niin kuin laki periaatteessa sanoo ja sähköstä maksettaisiin verkkoon syötettäessä sen todellinen arvo, eikä markkinahinta, niin omakotitalon omistajan kannattaisi Suomessakin asentaa katto täyteen aurinkopaneeleja.

    • Jyrki Leppänen

      Olet oikeassa, mikäli näin olisi kannattaisi maksimoida aurinkosähköjärjestelmän koko ja syöttää kaikki sähkö verkkoon. Tosin jo 5-10 kVA:n kokoinen järjestelmä on pientaloon aika iso eikä kattopinta-ala välttämättä riitä. Lisäksi keskustelua varmasti herättäisi mikä olisi syötetyn sähkön "todellinen arvo". Säännöksillä kannattaisi ohjata pientalojärjestelmät sopivan kokoisiksi. Parempi olisi useampi pieni järjestelmä kuin harva isompi. Erikseen sitten ovat teollisuus- ja liiketiloissa olevat järjestelmät.
      Blogissani viittasiin juuri näihin isompiin kiinteistöihin, joihin asennettujen järjestelmien tuottama ja itse kulutettu sähkö on verrattavissa energiansäästötoimenpiteisiin, koska versosta ostettu sähkö pienenee.
      Verkkoon syötetystähän sähköstä ei makseta veroa muuta kuin sen kulutuksen yhteydessä.

  • Artti Niemelä

    Kyllä tulee kahvinkeitolle hintaa, nimittäin tuon 1 kW:n tehon vaatii jo kahvinkeitin lähes
    yksinomaan, muuhun ei sitten paljoa enää jäisikään.
    Ja milloinkas Suomessa sitä sähköä taas tarvitaankaan, ettei vaan olisi pimeinä talvisina pakkasöinä sekä lämmitykseen että valaistukseen.
    Nauti siinä sitten siitä hienosta auringonpaisteesta!

    • Jyrki Leppänen

      Kahvinkeitin ottaakin verkosta yllättävän paljon tehoa maksimissaan, mutta onneksi ei ole kovin pitkään päällä.
      Aurinkosähköllä tuskin kannattaa yrittääkään tuottaa kaikkea kotitalouden sähköä, mutta osan vuotuisesta tarpeesta hyvinkin pystyy tyydyttämään aurinkopaneleilla. Valitettavasti kuitenkin tuotannon huippu osuu ajankohtaan jolloin yleensä ollaan pois kotoa. Parhaimmillaan aurinkosähkö onkin liike- tai teollisuuskiinteistössä, joissa kuormaa on yleensä päiväs aikaan aurinkosähkön tuoton maksimin aikaan ja sähkö saadaan kulutettua itse.

Footer

Verkkosyötteet