Aurinkosähkö tulee, miksi Suomi vikisee?

Maailmalla aurinkosähkömarkkinat ovat rajussa kasvussa, mutta eivät Suomessa. Miksi Suomi vikisee, vaikka toimintaympäristö aurinkosähkölle olisi otollinen.

”Mikäs siinä aurinkosähkömarkkinoiden kasvaessa tukien avulla”, toteaisi pessimisti. Totuus kuitenkin on, että monella markkinalla aurinkosähkö on kilpailukykyistä ilman tukiakin ja näiden markkinoiden määrä kasvaa.

Maailmalta löytyy monia hyviä esimerkkejä projekteista, jotka on toteutettu ilman tukia tai hyvin vähäisellä tuella. Texasin Austinissa paikallinen voimayhtiö ilmoittaa tehneensä 25 vuoden sähkönhankintasopimuksen alle 4 snt/kWh (USD) hintaan 150 MW:n aurinkosähkölaitoksilla. Erityisesti sähkön arvoa nostaa tuoton keskittyminen kulutushuippujen aikaan. Lisäksi sopimus alentaa keskimääräisen sähkön hintaa. Etelä-Afrikassa taas asennetaan muutaman vuoden sisällä yli 1,2 GW aurinkosähköä. Nopea rakennettavuus sekä tuoton hajauttamismahdollisuus lähelle kulutuspaikkoja ovat erityisiä syitä aurinkosähkön suosioon – aurinkosähkön skaalautuvuuden ja monistettavuuden lisäksi. Aurinkosähkö tukee Etelä-Afrikan vanhaa ja haavoittuvaa verkkoa, kun maksimaalinen tuotto ja kulutus ovat samanaikaisia.

Jonkinlaisia insentiivejä aurinkosähkölle kuitenkin tarvitaan, ainakin pienjärjestelmien ollessa kyseessä, koska aurinkosähkön tuotanto on investointipainotteista. ”Polttoainehan” on ilmaista.

Miksi sitten Suomessa on näin vähän aurinkosähköä? Onko syynä pimeä talvi vai säännösten ja ohjeistuksen täsmentymättömyys vai tiedon puute? Vai olisiko taustalla epäilys hajautetun tuotannon sähkön laadusta? Hajautettu tuotanto on lähellä kulutusta, ja sen arvo on erilainen loppukäyttäjälle kuin voimayhtiölle. Aurinkosähköllä on rajapintoja rakennusteollisuuden ja tehokkaan energiankäytön kanssa. Hajautetun tuotannon etujen ja kokonaisuuden hahmottaminen vaatii laajempien intressipiirien yhteistyötä. Tämä näyttää tökkivän Suomessa eniten.

Ihmetystä aiheuttaa myös omaan kulutukseen tuotetun aurinkosähkön energiavero yli 50 kW:n aurinkosähkölaitoksille. Entä jos ilmalämpöpumpun tai LED-lamppujen avulla säästettävää energiaa verotettaisiin?

Toimintaympäristö Suomessa on mitä otollisin aurinkosähkön laajempaan hyödyntämiseen. Maksukykyisiä ja ympäristötietoisia asiakkaita on. Sähköverkko on vakaa ja hyvä. Kova sähkönkulutus erityisesti päiväsaikaan istuu hyvin aurinkosähkölle. Lisäksi lämmitysenergian kulutuksen pienentyminen uudessa rakennuskannassa pienentää ikuisen talvi-kortin merkitystä.

Kuvittele, että saisit hankittua investointihintaan 1500 €/kW oman 1 kW:n aurinkosähköjärjestelmän. Järjestelmä tuottaisi 900 kWh/kW vuodessa ja elinikänsä aikana ilman tuskaa huolettomasti 22000 kWh (25 vuotta). Tekniikka on täällä ja hinnatkin Suomessa jo lähellä muun Euroopan tasoa. Nyt on aika saada kotimarkkinat liikkeelle!

Kategoriat and Avainsanat
Tietoja kirjoittajasta

Jyrki Leppänen

Vastaan ABB:llä aurinkosähkövaihtosuuntaaja-liiketoiminnassa voimalaitoskokoluokan aurinkosähköinverttreiden globaalista tuotehallinnasta. Käytännön työssäni olen hyvin paljon tekemisissä eri puolilla maailmaa olevien paikalliskonttoreidemme ja heidän asiakkaidensa kanssa tuomassa näkemystä ja asiantuntemusta mutta myös etsimässä asiakastarpeita ja saamassa uusia ideoita. Tulin ABB:lle reilut lähes 10 vuotta sitten mukaan pieneen tiimiin käynnistämään ABB:lle aivan uutta liiketoimintaa. Pitkällinen kokemukseni uusista energiatekniikoista ja erityisesti aurinkosähköstä olivat tässä merkittävänä apuna. Käytännössä työni vaihtelee välillä hyvinkin teknisistä asioista, myyntiin ja markkinointiin ja jopa tutkimustakin sivuten. Tekniset yksityiskohdat ovat töiden suola, mutta kyllä kansainvälisessä liiketoiminnassa uudet tuttavuudet ja kulttuurit ovat mielenkiintoinen asia.
Kommentoi