Aurinkosähkö – onko järkee vai ei?

Onko aurinkosähkössä järkeä, koska se vaatii yhteiskunnan tukea ollakseen kannattavaa? Tai ainakaan Suomessa, koska eihän täällä edes paista aurinko varsinkaan talvella, juuri kun pitäisi lämmittää?

Järkeä kyllä on. Suomalaiset verkkoliityntämääräykset ja verotuskäytännöt sekä ennen kaikkea rajoittuneet tukimuodot ovat kuitenkin olleet kotimaista aurinkosähkömarkkinaa rajoittavia tekijöitä.

Aurinkosähkö ei ole tulevaisuuden energiantuotantotapa, vaan tämän päivän tapa tuottaa puhdasta sähköä lähellä kulutuspistettä. Aurinkosähkö onkin lähes ainoa sähköntuotantotapa, joka voidaan tuoda lähelle kulutuspistettä kaupunkiympäristössä. Oikeastaan aurinkosähköpaneelit ovat elegantein tapa tuottaa sähköä huolettomasti ja ilman liikkuvia osia.

Aina 90-luvun alkuun asti Pohjoismaat ja Suomi mukana olivat yksi johtavista aurinkosähkömarkkinoista Euroopassa vapaa-ajanasunto- sekä venesähköistyksien myötä. Kotimarkkinoiden kannustuksella suomalaista tekniikkaa virtasi mitä erilaisimpiin ammattilaissovelluksiin ympäri maailmaa. Muualla tekniikan kypsyminen ja selvä visio aurinkosähkön mahdollisuuksista sai edistykselliset maat kiteyttämään energia-, ympäristö- sekä teollisuuspolitiikan erilaisiin tukimuotoihin, joiden tarkoitus oli ainoastaan kasvattaa markkinoita ja saada massatuotannon lait astumaan voimaan. Ne ovat toimineet, ja aurinkosähköpaneelien tuotantomäärien kasvun myötä niiden hinta on viime vuosina laskenut huomattavasti.

Tällä hetkellä alan keskustelua tuntuvat kuitenkin dominoivan kielteiset näkemykset aasialaisesta halpatuonnista ja spekulaatiot alan eri toimijoiden yhdistymisistä ja kustannuspaineista. Tähän ei voi sanoa kuin että tukimuodot ovat toimineet. Markkinoilla on turbulenssia, koska lähestytään niin sanottua verkkopariteettia, aurinkosähkön hinta lähestyy verkkosähkön hintaa yhä useammassa paikassa.

Hinnasta päästäänkin sujuvasti siihen, kenelle ja milloin aurinkosähkö on kannattavaa. Kuluttajallehan hinta koostuu siirtohinnasta, sähkönhinnasta ja veroista. Tämä johtaa automaattisesti siihen, että aurinkosähkö on parhaimmillaan, kun se käytetään suoraan kulutuspisteessä, kuten tehdas- ja liiketiloissa, joissa kulutusta on rakennuksen sisällä samanaikaisesti tuoton kanssa ja sähkön siirtoa vältetään.

Suomen olosuhteissa tämä johtaa rakennusmääräysten kiristymisen myötä myös yllättävään lisähyötyyn. Energian kulutus lämmitykseen pienenee, mutta kesällä tämä voi johtaa jäähdytystarpeen lisäämiseen ja samalla sähkönkulutuksen lisääntymiseen rakennuksissa kesällä. Tähänhän aurinkosähkö on mitä oivin ratkaisu Suomessa. Pientaloissa erityisesti, yhdistettynä nyt yleistyviin myös jäähdytykseen kykeneviin ilma- ja maalämpöpumppujärjestelmiin tarjoaa kohtuullisen kokoinen aurinkosähköjärjestelmä oivan ratkaisun.

Suomi on ollut hieman takapajula aurinkosähkön edistämisessä. Mutta onneksi Suomessakin ollaan vihdoin heräämässä ja päästään korjaamaan muiden kylvämää satoa. Aurinkosähkömarkkinoiden kypsymättömyydestä ja pelureiden puutteesta johtuen jonkinlaisia tukia tarvittaisiin kuitenkin Suomessakin nyt alkuvaiheessa. Omaan tuotantoon investointihalukkaita pientalonomistajia on Suomessa varmasti. Oikeansuuntaisilla tuilla saataisiin kotimarkkinat liikkeelle ja markkinoille kustannustehokkaita kotimaisia osaavia palvelun ja järjestelmän tarjoajia, myös isommassa mittakaavassa.

Tekesin ja KTM:n vuosia jatkuneiden pienimuotoisten tukien kautta Suomessa on kuitenkin tukevaa aurinkosähköosaamista, joka yhdistettynä suomalaiseen tehoelektroniikka-, tietotekniikka- ja erityisesti ohutkalvopinnoitekniikkaosaamiseen tuo varmasti uusia, vientiin kelpaavia mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Kotimarkkinoiden edes jonkinlainen kehitys toisi kuitenkin lisäpiristysruiskeen suomalaisille alan toimijoille ja antaisi tukevamman pohjan vientiponnistuksille. Samalla se toisi varmasti uusia toimijoita mukaan alan yrityskenttään. Eipähän tarvitsisi pilottitoimintaa viedä heti ulkomaille.

Mutta, aurinko paistaa risukasaankin ja tulevaisuus on valoisa.

Kategoriat and Avainsanat
Tietoja kirjoittajasta

Jyrki Leppänen

Vastaan ABB:llä aurinkosähkövaihtosuuntaaja-liiketoiminnassa voimalaitoskokoluokan aurinkosähköinverttreiden globaalista tuotehallinnasta. Käytännön työssäni olen hyvin paljon tekemisissä eri puolilla maailmaa olevien paikalliskonttoreidemme ja heidän asiakkaidensa kanssa tuomassa näkemystä ja asiantuntemusta mutta myös etsimässä asiakastarpeita ja saamassa uusia ideoita. Tulin ABB:lle reilut lähes 10 vuotta sitten mukaan pieneen tiimiin käynnistämään ABB:lle aivan uutta liiketoimintaa. Pitkällinen kokemukseni uusista energiatekniikoista ja erityisesti aurinkosähköstä olivat tässä merkittävänä apuna. Käytännössä työni vaihtelee välillä hyvinkin teknisistä asioista, myyntiin ja markkinointiin ja jopa tutkimustakin sivuten. Tekniset yksityiskohdat ovat töiden suola, mutta kyllä kansainvälisessä liiketoiminnassa uudet tuttavuudet ja kulttuurit ovat mielenkiintoinen asia.
Kommentoi