Suomi kuin suuri laboratorio

Tuotekehitykselle Suomi on ollut otollinen ympäristö.

Suomessa tekniikan osaaminen on keskimäärin hyvällä tasolla ja yhteistyö asiakkaiden kanssa on perinteisesti ollut hyvin tiivistä. Asiakkaiden tarpeet on tunnettu hyvin. Asiakkaat näkevät yhteisen kehityksen edut ja ovat myös valmiita hyväksymään tuotekehityksen riskit. Protoja ja pilotteja on ollut helppo saada kokeiluun. Suomi on kuin suuri laboratorio.

Tällainen positiivinen suhtautuminen teknologiayhteistyöhön ei ole itsestäänselvyys. Suomi kuuluu ehdottomasti eliittiin, kun globaalissa yhtiössä valitaan maita, joissa yhteinen kehitys sujuu. Kyseessä on enemmän tapa toimia kuin jokin suuri klusteri.

Globaalit markkinat ovat muuttuneet nopeasti. Vielä 1980-luvulla infrastruktuurimarkkinat ja teollinen sähkötekniikka oli hyvin paikallista. Muutamassa vuosikymmenessä on siirrytty paikallisuudesta laajaan kansainväliseen yhteiseen markkina-alueeseen.

Vaikka toimitaan kansainvälisillä markkinoilla ja asiakaskunta on laaja, myös kotimarkkinoilla on merkitystä.  Monet sähkötekniset ilmiöt ovat universaaleja; mikä on testattu meillä, toimii myös muualla.

Kaikessa kehityksessä ei toki kotimarkkina yksin riitä. Tuotteet suunnitellaan globaaleiksi tai ainakin laajalle markkinalle, esimerkiksi koko Eurooppaan ja Aasiaan tai Yhdysvaltoihin. Jos kehitystä tehdään vain Suomessa, tuote Eurooppaankin jää käsipuoleksi. Asiakkaat hakevat parasta osaamista ja lähelle on helppo katsoa. Toisaalta hyvällä osaamisella löytyy yhteistyökumppaneita kauempaakin.

Yksi esimerkki kansainvälisestä kehitysyhteistyöstä ovat vaikkapa Suomessa kehitetyt merenalaiset muuntajat. Näiden markkinat nähtiin alun perinkin Norjanmerellä ja Meksikonlahdella, kotimarkkinoita ei ajateltukaan.   Toinen esimerkki on tuulivoima. Vaikka kotimarkkina on puuttunut, on Suomen ABB kasvanut tuulivoimassa huomattavaksi peluriksi koko maailman mittakaavassa.

Kaiken keskellä, läheinen yhteistyö suomalaisten asiakkaiden ja toimittajien välillä on arvo, jota kannattaa vaalia. Nykyinen kilpailun ja riippumattomuuden korostaminen saattaa vähentää pitkäjänteistä yhteistyötä. Kiinassa syvempää symbioosia rakennetaan järjestelmällisesti, mutta suomalaista yhteistyön kulttuuria ei voi kopioida.

Kategoriat and Avainsanat
Tietoja kirjoittajasta

Matti Vaattovaara

Toimin ABB.llä myyntijohtajana vastuualueenani Power Grids -divisioona ja keskijännitetuotteet sekä energisektori. Olen ollut ABB:llä vuodesta 2005 lähtien myynnin ja Servicen johtotehtävissä. Aiemmin olen työskennellyt muun muassa liikkeenjohdon konsultoinnissa, sekä kansainvälisissä projektitehtävissä. Koko urani olen päässyt työskentelemään vaativien ja osaavien asiakkaiden kanssa. Koulutukseltani olen tuotantotalouden tohtori Otaniemestä.
Kommentoi