Pitkä takuuaika tuulivoiman luotettavuuden tae?

Viime vuonna uudesta asennetusta sähkötuotantokapasiteetista Euroopassa yli kolmannes oli tuulivoimaa, täytyy myös sen toimivuus olla korkealla tasolla.

Vaikka tuulivoimaa on maailmalla rakennettu teollisessa mittakaavassa jo yli kaksikymmentä vuotta, on se edelleen nuori teollisuudenala fossiiliseen ja ydinvoimaan perustuvaan voimantuotantoon verrattuna. Tuulivoiman kasvuvauhti on ollut huima, mikä on aiheuttanut sen että uusia turbiinityyppejä tuotiin markkinoille ja myytiin suuria määriä ilman, että niitä oli testattu tarpeeksi. Tämän seurauksena tekninen luotettavuus kärsi. Luotettavuuden ja laadun varmistamiseksi alettiin vaatia pitkiä takuuaikoja. Ovatko pitkät takuuajat laadun tae ja luotettavuuden parantaja?

Eivät. Luotettavuus paranee ymmärtämällä toimintaolosuhteet ja sitä kautta kehittämällä teknologiaa ja huolto- sekä kunnossapitostrategioita. Luotettavuuden takaa keskeisten komponenttien ja järjestelmien pitkä todistettu käyttöhistoria ja sen mukana omaksutut opit ja tehdyt parannukset. Tähän ei ole oikotietä.

Päällimmäisenä keskusteluaiheena maailmalla tänä päivänä on tuulivoiman kilpailukyky sähköntuotantomuotona. Vaikuttavia tekijöitä kilpailukykyyn ovat kustannuspuolella investointi-, rahoitus- ja käyttökustannukset ja tuottopuolella tuuliolosuhteet, sähköstä saatava hinta ja turbiinin koko sekä luotettavuus Viime vuonna yli 70 % kaikesta uudesta asennetusta sähkötuotantokapasiteetista Euroopassa oli uusiutuvaa, josta lähes puolet tuulivoimaa. Kun uudesta kapasiteetista yli kolmannes on tuulivoimaa, täytyy myös sen toimivuus olla korkealla tasolla, jotta sähköjärjestelmän luotettavuus voidaan turvata. Siksi turbiinien ja puistojen luotettavuuden merkitystä ei saa aliarvioida.

Keskustelu luotettavuudesta on pitkälti liittynyt tuuliturbiineihin. Entäpä tuulipuiston liittäminen sähköverkkoon ja sähköaseman luotettavuus? Vaikka verkkoliitäntä on pienempi osa puiston investointikulua, sen kautta kulkee koko tuulipuiston tuottama energia. Tuulipuistoille tullaan asettamaan uusia vaatimuksia sähköverkon eri vikatilanteissa. Tämä on jo arkipäivää monessa maassa. Puhutaan myös reaktiivisen tehon ja oikosulkutehon kompensoinnista. Tulevaisuudessa tuulipuisto tulee olemaan tärkeä tekijä koko sähköverkon luotettavuudelle.

Onneksi Suomesta löytyy maailmanluokan tuulivoimaosaamista vuosien kokemuksella niin sähkökomponenttien ja sähköverkkojärjestelmien kuin mekaanisen voimansiirron suhteen. Ei tarvitse oppia kaikkea kantapään kautta!

Kategoriat and Avainsanat
Tietoja kirjoittajasta

Teijo Kärnä

Toimin ABB:llä liiketoimintakehitysjohtajana vastuualueena tuulivoima ja erityisesti tuuliturbiiniin tulevat generaattorit ja taajuusmuuttajat. ABB:llä olen ollut vuodesta 1998 erilaisissa myyntitehtävissä, joihin myös nykyinen tehtäväni lukeutuu. Olen toiminut tuulivoiman parissa jo toistakymmentä vuotta, ja seurannut läheltä tuulivoiman huikeaa kehitystä ja kasvua maailmalla. Tämä kehitys innostaa ymmärtämään energiatuotantoa kokonaisuutena ja sitä, miten ABB:läisenä voin auttaa kehittämään parempia ratkaisuja tulevien energiahaasteiden ratkaisemiseksi.
Kommentoi